peemaa

Kiinan mukaan kaasuputkivauriot aiheutuivat kovasta myrskystä.

South China Morning Postin tietojen mukaan Kiinan viranomaiset tekivät sisäisen tutkimuksen tapahtumista. SCMP:n mukaan Kiina on ilmoittanut tutkinnan tuloksista Suomen ja Viron hallituksille.

Lehti on haastatellut Viron oikeuslaitoksen viestintäpäällikköä Kairi Küngasia. Hänen mukaansa Virolle ei ole toimitettu raporttia, eikä sitä voida ”missään tapauksessa käyttää todisteena Viron rikostutkinnassa”, koska Kiina ei ole kutsunut virolaisia rikostutkijoita suorittamaan tutkintatoimia.

Suomen keskusrikospoliisin tiedottaja Anna Zareff kieltäytyi vahvistamasta SCMP:lle, onko KRP:lle toimitettu Kiinalaisten tutkintaraporttia tapauksesta. Sen sijaan KRP kertoo, että sillä on edelleen käynnissä oma tutkinta tapauksesta.

Kun ilmeisesti Suomen tai Viron viranomaiset ei ole päässeet tutkimaan laivaa tai kuulustelemaan sen miehistöä, ei kiinalaisella tutkimuksella ole juurikaan vaikutusta tutkinnan etenemiseen. Erikoisesti, Kiina väitti että tutkimusrapsa on toimitettu tutkijoille, mutta Viro sanoi ettei sitä ole näkynyt ja Suomi ei kertonut että sitä olisi näkynyt. Ehkä koko artikkeli oli vain Kiinan mielipiteenmuokkausoperaatio.

Video on Youtubessa

Coldplayn feelslikeimfallinginlove-kappaleen remix-version virallinen musiikkivideo tuli julki perjantaina 2. elokuuta. Youtubessa olevassa videossa näkyy hahmo, joka kävelee ja tanssii Helsingin kaduilla.

Samasta biisistä oli jo muutama eri versio, tämä oli tehty yhteistyössä brasialaisen DJ:n Zerbin kanssa. Se oli näköjään kuvattu Yrjönkadulla. Itte video on yksinkertainen, siinä pään peittävällä naamiolla varustautunu heppu kävelee keskellä katua ja tanssii. Eli ei ihan kauheesti eroa normaalista Helsingin yöstä. Joskin tästä kaverista ei näytä tulevan oksennusta ja se pysyy pystyssä.

– On epärealistista ajatella, että Suomi tai muutkaan pienemmät EU-maat pystyisivät kilpailemaan Saksaa, Ranskaa ja joitakin Itä-Euroopan maita vastaan absoluuttisissa tukisummissa, sanoo Suomen malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Suomen malmijalostus on valtion erityistehtäväyritys, jonka yksi tehtävä on houkutella akkuteollisuuden investointeja Suomeen.

Hietasen mukaan Suomen olisi nyt mietittävä tarkkaan, miten se aikoo toimia tilanteessa, jossa valtion tuilla on yhä suurempi merkitys ulkomaisten suorien investointien saamisessa esimerkiksi akkuteollisuuteen.

Tammikuussa hallitus ilmoitti uudesta 400 miljoonan euron tukiohjelmasta vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.

Kehysriihessä sovittiin myös 150 miljoonan euron verohelpotuksesta vihreän siirtymän investoinneille.

EU-maat myöntävät nyt akkuteollisuuden yhtiöille suuria valtiontukia houkutellakseen akkuteollisuuden investointeja omaan maahansa.

Luultavasti suurimman yksittäisen tukisumman on tähän mennessä myöntänyt Saksa, joka antaa ruotsalaiselle akkuteollisuusyhtiölle Northvoltille 902 miljoonaa euroa.

Erityisen paljon tukea eri hankkeille on myöntänyt myös Unkari, josta on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan muodostumassa Euroopan akkuteollisuuden keskus.

Myös muissa EU-maissa jaetaan nyt huomattavia valtiontukia akkutehdasinvestointien houkuttelemiseksi. Kysymys on kymmenien miljoonien ja satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yksittäisille hankkeille.

Esimerkiksi Ranska myöntää yksittäiseen akkutehdashankkeeseen tukea yli 650 miljoonaa euroa.

Haminaan on suunnitteilla kiinalaisen CNGR:n tehdas ja Kotkaan kiinalaisen Beijing easpring material technologyn tehdas.

Riittävätkö Suomen tähän mennessä päättämät tukisummat sitten Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden toteutumiseen?

– Uskon, että Haminan ja Kotkan osalta nämä tukielementit ovat riittäviä, jos ne otetaan tehokkaasti käyttöön ja keskitetään riittävän selkeästi isoille investoinneille, Matti Hietanen sanoo.

Vihreän siirtymän investointeja on Suomessa kuitenkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta. Hallituksen tukirahat voivat loppua nopeasti kesken, jos useampi isompi hanke tarvitsee merkittävää tukea.

EU-maat maksaa kiinalaisille tukia et ne vois kilpailla tuotannossaan jäsenmaiden omaa tuettua tuotantoa vastaan. Vois edes määrätä et tässä kilpajuoksussa pohjalle saa tukea vain jäsenmaiden omistuksessa olevien yritysten tuotantoa.

Suomi ei tässä juoksussa tietenkään voi pysyä perässä, kun Saksa pystyy maksamaan yksittäiselle yritykselle tuplatuen koko Suomen tukipottiin verrattuna. Saksan tukipotti menee kuitenkin ruotsalaisille, siinä missä Suomi voi päätyä maksamaan kiinalalsille.

Suomen iso ongelma on et kun meillä on varaa antaa tukea vain yksittäiselle tai muutamalle isolle yritykselle, sillä tai niillä on todella hyvä neuvotteluasema, ne voi käytännössä sanella mitä Suomen pitää tehdä et ne suostuu laittamaan tehtaansa tänne. Niillä on valinnanvaraa, Suomella ei ole. Joutuu pohtimaan onko se ollenkaan harkittu strategia, vois olettaa et kun tukipotti on pienempi, siitä kannattaa rajata isommat toimijat kokonaan pois ja keskittyä keskikokoisiin ja pienempiin toimijoihin, joiden tukemiseen tuki paremmin riittäisi. Jos yleensäkään kannattaa koko tukitouhuun lähteä mukaan.

Fortum hakee uutta läntistä polttoainetoimittajaa nopealla aikataululla Loviisaan. Syinä ovat kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne ja halu turvata polttoaineketjun toimintavarmuus tulevaisuudessa.

Loviisassa testataan parhaillaan yhdysvaltalaisen ydinvoimayhtiön Westinghousen toimittamaa koe-elementtiä voimalan toisessa reaktorissa. Fortumilla on sopimus Westinghousen kanssa. Siinä suunnitellaan, luvitetaan ja toimitetaan uutta ydinpolttoainetta Fortumille.

Koe-elementti ei ole vielä polttoainetta, vaan jokinnäköinen testipalikka. Vois olettaa et uraani sinänsä ei ole kovin monimutkainen tuote, mut sen fyysinen olemus on varmaan reaktrin toiminnan kannalta merkittävä.

Fortumin toinen mahdollinen polttoaineen tuottaja on ranskalainen Framatome, mut sen kanssa homma on vielä juttelun tasolla.

Rosatomin varoitus oli sekava.

Rosatomin mukaan ”kaikki poliittisesti motivoituneet päätökset luopua venäläisestä polttoaineesta ovat askel taaksepäin ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa.”

Yle kysyi uudestaan, mitä Rosatom tarkoitti askeleella taaksepäin turvallisuudessa ja tehokkuudessa. Yhtiö ei vastannut kysymykseen.

Voi olla vaan hyvä ettiä joku toinen polttoainetoimittaja, jos nykyinen tietää jonkin ongelman olemassaolosta, mut ei suostu selventämään sitä.

EU sääntelee tukien jakamista, mutta koronasta alkaen sääntöjä on löysätty. Ukrainan sodan lisäksi taustalla on myös tarve vastata Kiinan ja Yhdysvaltain tukikilpailuun.

Tukien pelätään vääristävän kilpailua. Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta, mutta muutosta ei ole näköpiirissä.

Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.

Eniten tukia on myöntänyt Italia, jonka tukisumma on enemmän kuin Ranskan ja Saksan yhteensä.

Italian tukisumma on myös melkein tuplat verrattuna noiden kolmen maan ulkopuolisiin jäsenmaihin. Ongelma tässä on et tuettu teollisuus ja energiantuotanto voi olla pysyvästi tuesta riippuvaista, jolloin nämä tuet jää, jos toimintaa halutaan jatkaa. Samalla tuettu toiminta on riskittömämpää kuin normaali toiminta, joka voi estää taloudellisesti kannattavamman toiminnan pääsyn markkinoille. Tämä on yhdenlainen kilpajuoksu pohjalle, jossa Kiina ja Yhdysvallat määrää tahdin ja lopputulos voi olla kaikille huono.

Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.

Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannattaisi nyt sijoittaa omat tukensa vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen.

Suomen myöntämä tuki oli 66 mijoonaa, siinä missä Italian oli 63,1 miljardia, Ranskan 26,1 miljardia ja Saksan 23,5 miljardia. Keskuskauppakamarin ehdottamat tukien kohteet voi hyvinkin olla perusteltuja, mut jos tuen määrä on tuhanneosa kilpailijan tuesta, voi jo arvata miten käy. Voi vaan toivoa et meidän tukien kohteet on taloudellisesti kestäviä ja ne ei kaadu epäreilussa tilanteessa ennen kuin noilla muilla tulee pää vetävän käteen.

Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.

Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.

Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä

Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.

Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.

e. ilmoitus tuli

BYD: 17,4%;

Geely: 20%; and

SAIC: 38,1%.

Other BEV producers in China, which cooperated in the investigation but have not been sampled, would be subject to the following weighted average duty: 21%.

All other BEV producers in China which did not cooperate in the investigation would be subject to the following residual duty: 38,1%.

Prosentit paljastettiin, mut ne ei ole vielä voimassa ja niiden voimaantulo riippuu neuvotteluista kiinlaisten kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, tullit tulee voimaan 4.7.

.e

EU asettaa kiinalaisille sähköautoille tiettävästi 25 prosentin suuruiset rangaistustullit, arvioi talousmedia Financial Times (FT) lähteisiinsä nojaten.

Ne tulevat voimaan väliaikaisesti heinäkuussa, ja unionin jäsenmaiden tulee äänestää pysyvistä tulleista marraskuuhun mennessä. Sanktioiden uskotaan kestävän viisi vuotta.

Toi 25% on FT:n arvaus, itse tullin määrä ei ole vielä julkinen, nykyisen tullin määrä on 10%. Korotetun tullin tarve on ilmeisesti seurausta siitä että Kiina tukee sähköautojen tuotantoa tavalla, joka vääristää kilpailua. Ongelmaa mutkistaa se että eurooppalaisia autonvalmistajia valmistaa autoja Kiinassa ja kiinalaiset autonvalmistajat on avaamassa tehtaita Eurooppaan. Lisähankaluutena on että Kiina vie sähköautoissa tarvittavia komponentteja ja tuottaa sähköautojen raaka-aineita.

Jos Kiinan tukemien sähköautojen tuontiin ei puututa tai puuttuminen on eurooppalaisten valmistajien tukemista, me ollaan joko tilanteessa jossa työllisyys Euroopassa pienenee, tai kilpajuoksussa pohjalle. Ainakin aluksi EU näyttää valitsevan tuontiin puuttumisen tullin muodossa. Artikkelin otsikosta huolimatta, tullin määrä ei välttämättä ole riittävä ongelmaan vaikuttamiseen.

Kiinaa seuraava Rhodium Group arvioi aiemmin, että vasta 50 prosentin tullimaksuilla olisi oikeaa vaikutusta. Kiinalaiset jäävät monessa eri laskelmassa voitolle, koska Euroopassa autoista pyydetään Kaukoitää enemmän rahaa.

Rhodiumin pruju kertoo meille myös että EU:n tutkimuksen premissi on että Kiinan tuontiautot aiheuttaa haittoja tulevaisuudessa, tuonnin jo aiheuttamien haitojen sijaan.

[…] the probe is based on the threat that cheap EV imports from China could cause damage to European manufacturers in the future, rather than an assessment that this damage is already taking place.

Vaikka FT:n arvaaman tullin määrä ei riitä ongelman korjaamiseen, se ei estä Kiinaa vastaamasti siihen jollain tavalla. Nyt Kiinaan vietävien sähköautojen tulli on 15% ja Kiina on jo aiemminkin rajoittanut kriittisten materiaalien vientiä omien päämääriensä saavuttamiseksi.

China's commerce department announced that it had added rare earths, including compounds and alloys, to its list of mineral resources and other items requiring disclosure of information such as material type and export destinations.

China accounts for 70% of the world's output of rare earths, which are essential for the manufacture of electric vehicles and some weapons, including missiles.

China slashed rare earth exports to Japan in 2010 when the two countries were at loggerheads over the Senkaku Islands, which Tokyo controls but China also claims and calls Diaoyu.

Viime vuonna Kiina rajoitti kriittisten materiaalien vientiä osana lännen vastaista kauppasotaansa. FP:n artikkeli on maksumuurin takana.

But its latest rare-earth export curbs would mark an elevation in its attempt to wield its critical mineral leverage amid its spiraling, tit-for-tat tech trade war with the United States. Last month, China announced export curbs on graphite, a key input in electric vehicle batteries, while citing national security concerns. In July, China retaliated against Western measures by unleashing export restrictions on germanium and gallium, two chipmaking metals.

EU on yrittänyt irtautua kriittisten materiaalien kiinariippuvuudestaan, ehkä me päästään testaamaan sitä lähiaikoina.

Kun on kyse EU:sta, on ihan selvää että tästäkään jäsenmaat ei pysty olemaan samaa mieltä.

Euroalueella rangaistustullia kannattaa etenkin Ranska, koska edullisten kilpailijoiden pelätään nujertavan euromerkit. Ranskalainen Renault-merkki puhkui keväällä ”taistelusta luoda uudelleen Euroopan autoteollisuus”.

Saksa, Ruotsi ja Unkari puolestaan vastustavat FT:n mukaan tulleja. Saksalaisella Volkswagenilla on isot bisnekset Kiinassa ja ruotsalaisjuurisen Volvon nykyomistaja on siellä.

Unkari on ottanut Kiina-myönteisen asenteen, koska kiinalaisjätti Byd rakentaa maahan autotehdasta. Tulleja voi nimittäin kiertää siirtämällä tuotantoa tariffialueen sisälle.

EU:n aie puuttua kiinalaisten sähköautojen tuontiin on periaatteessa oikea, mut sen tehokkuus riippuu vielä piilossa olevista yksityiskohdista ja EU:n kyvystä ja halukkuudesta ratkaista ongelma, vaikka siitä muodostuisi pitkä ja vaikea kauppasota. Hyvänä puolena vois olla et, ainakaan nyt, EU ei näytä lähtevän kilpajuoksuun pohjalle.

Steady Energyn pilottilaitos on ydinlämpölaitoksen täysikokoinen, toimiva malli. Se eroaa varsinaisesta pienydinvoimalasta vain siinä, että reaktoriastiassa on vettä kuumentamassa sähkövastus ydinpolttoaineen sijasta.

Pilottivoimalan tarkoituksena on testata laitoksen prosessien toimintaan liittyviä ominaisuuksia sekä muodostaa varsinaista laitosta varten vaadittavat hankintaketjut eri laitevalmistajien kanssa.

[Steady Energyllä] on aiesopimukset enimmillään 15 reaktoriyksiköstä Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin ja Kuopion Energian kanssa. Suunnitelmien mukaan ensimmäisen laitoksen rakentaminen alkaisi vuoteen 2028 mennessä ja käyttö jo 2030.

Aika kova aikataulu. Vaikka itse reaktori tuottaa vähemmän tehoa ja on siten varmaan helpompi suunnitella ja rakentaa, vois olettaa et siinä on kuitenkin savottaa jäljellä. Jos ne saa koelaitoksensa kasaan, se on tietenkin eteenpäin. Mut varmaan hankalin osa, eli reaktori vielä puuttuu.

Ne on yhä omassa aikataulussaan kiinni, jos ne saa päätöksen koelaitoksesta tehtyä tänä vuonna. Seuraavat isot etapit olisi vuonna 2027, jolloin on LDR-50 -reaktorin "technology assessment", 2028 kaupallisen reaktorin investointipäätös ja 2029 lupahakemus. Vuonna 2030 reaktorin pitäis olla käynnissä.

Yksi syy korkealle hinnalle on keskiviikkona alkanut rajoitus Suomen ja Ruotsin välisessä siirtoyhteydessä. Huolto- ja rakennustöiden takia osa Suomen ja Ruotsin välisestä sähkön siirtoyhteydestä on pois käytöstä reilun kolmen viikon ajan.

Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden siirtokyky heikkenee töiden aikana 200 megawattiin tavallisesta 1 200 megawatista. Käytännössä töiden aikaiset rajoitukset tarkoittavat, että tavallista pienemmän sähköntuotannon päivinä Suomeen ei tavalliseen tapaan voida tuoda sähköä Ruotsista.

Tuulen puute ja muut häiriöt vaikuttaa normaalia enemmän pörssisähkön hintaan seuraavan "runsaan" kolmen viikon ajan.

Tilanne ilmeisesti toimii myös toiseen suuntaan, jos tuulee paljon kulutukseen nähden, pörssisähkön hinta laskee alemmaksi kuin jos siirtolinja olisi käytössä. Nyt huollossa olevan siirtolinja on Suomesta Ruotsiin suuntaan normaalisti 1100MW ja takaisinpäin 1200MW. Huollon aikana käytössä on 300MW ja 200MW.

Heinä-elokuussa on seuraava noin neljän viikon rajoitus, kun Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Linen rakennustyöt jatkuu. Ja jotta ei olisi liian selkeää, myös Suomen kantaverkkoa vahvistetaan kesän aikana Pohjanmaalla, jolloin tuulivoiman maksimituotosta joudutaan ajoittain rajoittamaan 2000MW.

Eli voi odottaa että pörssisähkön hintapylväät muistuttaa Linnanmäen vuoristorataa kesän ajan.

Venäjän disinformaatioon ja tiedustelupalveluiden toimintaan erikoistunut italialainen tutkija Luigi Sergio Germani korosti, että Kreml ei nyt enää edes pyri siihen, että EU-parlamenttiin menisi läpi avoimia Putinin ihailijoita tai tukijoita. Se olisi liian ilmeistä, ja sama hyöty voidaan saada aikaan Venäjän kannalta muutenkin.

– Venäjä haluaa EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi Ukrainaan ja sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Avainsana, jota toistellaan nyt kaikkialla, on rauha. Italialaisille markkinoidaan, että kaikkein tärkeintä on edistää rauhaa, Germani kuvaili.

Venäjä vaikuttaa vaaleihimme myös pelolla. Viron pääministeriä Kaja Kallasta Venäjä on yrittänyt pelotella jopa aivan konkreettisesti laittamalla hänet etsintäkuulutettujen listalleen.

Lennart Meri -konferenssissa Kallas vaati eurooppalaisilta poliitikoilta nimenomaan pelottomuutta. Hänen mukaansa länsipoliitikot pelkäävät Ukrainan auttamista muun muassa siksi, että he pelkäävät kärjistävänsä sotaa, he pelkäävät ydinsotaa ja he pelkäävät oman paikkansa menettämistä kunkin maan tulevissa vaaleissa.

Kallaksen mukaan yksi suurimmista peloista on kuitenkin pelko siitä, mitä Venäjän tappio Ukrainan sodassa tarkoittaisi.

– Kuulen tätä jatkuvasti. Lännessä pelätään nyt Venäjän häviötä aivan samaan tapaan kuin pelättiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumista, Kallas sanoi.

– Pelättiin, mitä kaikkea pahaa seuraa, jos Neuvostoliitto kaatuu. Mutta se ei ollut paha asia. Eikä Venäjän häviö olisi paha asia, sillä silloin siinä yhteiskunnassa voisi tapahtua todellinen muutos, Kallas muistutti.

Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite. Ukrainan tapauksessa merkittävintä on et se rauha on Ukrainan tavoitteiden mukainen, eikä Venäjän tavoitteiden mukainen. Mitä pidempään Ukraina jaksaa sotia, sitä parempi tilanne meillä on. Se tarkoittaa että jo ihan itsekkäistäkin syistä Ukrainan sotimista pitää tukea.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli hyvää aikaa. Silloin vaikutti vielä siltä että Venäjästä tulee tolkullinen maa ja se liittyy länsimaisiin demokratioihin. Mut sitä toivoa ei olisi voinut olla olemassa ilman NL:n kaatumista. Sen sijaan että olisi huolissaan Venäjän tappiosta Ukrainassa, pitäisi miettä mitä potentiaalia muutokseen parempaan Venäjän tappiolla on.

Sähkön kantaverkon pitkät rakennus- ja huoltotyöt Keski- ja Pohjois-Ruotsissa voivat lisätä sähkön hinnan vaihteluita loppukeväällä ja kesällä Suomessa.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät tekee parhaillaan isoja verkon parannustöitä. Yhtiö rakentaa uusia voimajohtoja ja ottaa käyttöön uusia sähköasemia Keski-Ruotsissa.

Ruotsissa ongelmana on ollut riittämättömät siirtoyhteydet maan eri hinta-alueiden välillä, joka on aiheuttanut paikoittain isoja hintavaihteluita maan sisällä.

Ongelma on syntynyt siitä, että Ruotsin ydinvoimalat sijaitsevat maan eteläosassa sekä vesi- ja tuulivoimalat maan pohjoisosassa mutta sähkön kuluttajat suurissa kaupungeissa maan keskiosassa. Venäjän hyökkäyssodan aikana tilannetta on pidetty myös uhkana energiaturvallisuudelle.

Myös Suomen ja Pohjois-Ruotsin väliseen siirtoyhteyteen on tulossa pitkiä huoltotöitä, jotka rajoittavat sähkön tuonti- ja vientikapasiteettia.

Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisiä 1 500 megawatin siirtoyhteyksiä huolletaan toukokuun lopusta juhannukseen ja vielä myöhemmin kesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, kerrotaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

[Fingridin strategisesta verkkosuunnittelusta vastaavan yksikön päällikkö Mikko] Heikkilä sanoo, että rajasiirtoyhteydet tuovat joustavuutta sähköjärjestelmään. Silloin kuin yhteyksiä huolletaan, joustavuutta on vähemmän ja sen voi Heikkilän mukaan odottaa näkyvän sähkön hinnan tavanomaista suurempana vaihtelevuutena.

”Kun meillä vähätuulista ja tarvitsisimme tuontisähköä, emme voi tuoda sähköä Ruotsista, ja kun meillä on tuulista ja paljon vietävää, emme voi viedä sähköä Ruotsiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on keskeytysten aikana normaalia volatiilimpi eli hetkittäin joko todella edullinen tai todella kallis”, Heikkilä sanoo.

Ruotsin etelä-pohjois-suunnan sähkönsiirron heikkoudesta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Siirtokapasiteetin puute on rajoittanut myös siirtoa Suomesta Ruotsiin, kun meillä on ollut liikaa tuotantoa. Tilanne on ollut Ruotsin itse aiheuttama, kun ne ei päivittäny etelä-pohjois-suunnan siirtoja kasvaneen tuotannon ja kulutuksen mukana. Ilmeisesti vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai ruotasalaiset korjaamaan tilanteen, koska siirron puute aiheutti uhkan energiaturvallisuudelle. Normaalimpi maa olis korjannu ongelman heti kun se tuli ilmi.

Ruotsin huolto- ja korjaustoimien seurauksena me ollaan niiden aikana enemmän oman tuotannon ja kulutuksen varassa. Kun kulutus ja tuotanto ei kohtaa, jos tuotantoa on liikaa, sähkö on halpaa tai negatiivista. Ja kun tuotantoa on vähän, sähkö on kallista. Vois olettaa et molemmissa ääripäissä mennään aika kauas, mut ei varmaan niin kauas kuin on aiemmin virheen tai hankalan tilanteen takia menty. Kuluttajan kannalta, jos pystyy vaikuttamaan omaan kulutukseen, tilanne on hyvä. Mut jos tulee vaikka pitkä kuuma tuuleton kausi, ja on pakko jäähdyttää et voi nukkua, se voi tulla kalliiksi.

Olkiluodon kakkosreaktorin vuosihuollot venyvät vielä vuorokaudella aiemmin arvioidusta. Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima arvioi nyt, että huollot saadaan päätökseen keskiviikkona.

Myös Olkiluoto 3:n vuosihuollot ovat venyneet. Kolmosreaktorin huollot on tällä tietoa tarkoitus saada valmiiksi perjantaina.

Jos huollot venyvät, Suomessa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa Olkiluodon kaikki kolme yksikköä ovat samaan aikaan huollossa.

Olkiluoto 1 on nimittäin menossa huoltoon 12. toukokuuta. HS kysyi viime viikolla TVO:n sähköntuotannon johtaja Marjo Mustoselta, voiko Olkiluoto 1:n huoltoa lykkäämään, jos Olkiluoto 3:n huolto pitkittyy entisestään.

”Tämä tietysti arvioidaan erikseen, mikäli tällainen tilanne tulisi eteen”, Mustonen vastasi.

TVO:n etusivulla on päivittyvä huoltoaikataulu, siinä on nyt *~~7.5.~~8.5. tuli uusin aikataulu:

OL1 12.-28.5.2024

OL2 28.4.-~~8.5.2024~~9.5.2024

OL3 2.3.-~~10.5.2024~~14.5.2024

Kun OL1 on ollut jo pidempään käytössä, sen huollon aloitusaika ei ilmeisesti ole niin merkittävä kuin OL3:n huollon aloitusaika oli. Vois tietenkin olla kätsympää jos isojen tuotantolaiteosten vuosihuollot olis kesempänä, eikä kun kulutus on, tai voi olla, vielä kylmän sään takia korkeampaa.